ASBESTIPURKU

Luota asbestiasioissa vain kokeneeseen ammattilaiseen.

Asbestianalyysi ja asbestikartoitus

Kun rakennukseen suunnitellaan korjausrakentamista tai purkua, purettavien materiaalien asbestipitoisuus on aina selvitettävä. Kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Kohteesta on laadittava asbestikartoitus, jossa selvitetään kohteessa mahdollisesti olevan asbestin sijainti, laatu, määrä ja pölyävyys käsiteltäessä tai purettaessa. Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä, jolla on tehtävään riittävä ammatillinen osaaminen. Kartoituksen laatii sertifioitu asbesti- ja haitta-aineasiantuntija (AHA-asiantuntija) ja sen perusteella laaditaan suunnitelmat asbestin poistamiseksi tai vaarattomaksi tekemiseksi.

Tutkittavista materiaaleista otetaan näytteet, joista tehdään laboratoriossa asbestianalyysi elektronimikroskoopilla. Myös ilmanäytteistä voidaan suorittaa analyysi.

Yhteistyökumppanimme asbesti- ja haitta-ainekartoituksissa ovat:

Käytämme asbestianalyyseissä ainoastaan akkreditoituja laboratorioita:

Asbestipurkutyölupa ja ammattipätevyys

Uusi asbestilaki tuli voimaan 1.1.2016 ja sen myötä asbestipurkua tekevien yritysten tuli hakea Aluehallintovirastolta asbestipurkutyölupa entisen asbestipurkutyövaltuutuksen sijaan 1.1 2018 mennessä. Siirtymäaika oli kaksi vuotta, joka on nyt umpeutunut. Suomen Asbestitekniikka Oy:llä on ollut asbestipurkutyölupa (aikaisemmin asbestipurkutyövaltuutus) voimassa keskeytyksettä vuodesta 1992 lähtien.

Uudet asbestipurkutyöluvat myönnetään määräaikaisiksi tai toistaiseksi voimassa oleviksi. Lupamenettelyn yhteydessä selvitetään hakijan oikeuskelpoisuus ja hakijalla on oltava käytettävissä asbestipurkuun tarvittavat koneet ja laitteet sekä asianmukaiset huoltotilat.

Aluehallintovirasto ylläpitää julkista asbestipurkutyöluparekisteriä ja työn tilaajan kannattaakin aina varmistua siitä, että asbestipurkuyrityksellä on voimassaoleva asbestipurkutyölupa.

Asbestipurkutyöntekijän pätevyysvaatimuksena on ammattitutkinto tai sen soveltuva osa. Ennen vuotta 2011 saatu asbestipurkutyön­tekijän koulutus oli voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulosta, mutta koska siirtymäaika on tässäkin asiassa umpeutunut, on asbestipurkutyöntekijöillä oltava nyt suoritettuna ammat­titutkinto.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue ylläpitää asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä  rekisteriä rekisteröitävän suostumuksella (ei julkinen). Yksittäisiä työntekijätietoja voi tiedustella Aluehallintovirastosta.

Asbestipurku käytännössä

Kun asbestikartoitus on tehty ja selvitetty urakoitsijan asbestipurkutyöluvan voimassaolo, tilataan asbestipurkutyö luotettavalta vastuunsa kantavalta yritykseltä.

Valintaa helpottamaan on luotu erilaisia sivustoja, joihin on keskitetysti kerätty yrityksen ajantasaiset tiedot esim. luottoluokituksesta, vastuuvakuutuksesta, veroveloista ym. asioista.

Tällaisia palvelusivustoja ovat mm.

Ennakkotoimet

Asbestipurkuyritys tekee työstä ennakkoilmoituksen Aluehallintovirastoon. Ilmoitukseen kirjataan mm. tiedot kohteesta, käytettävästä menetelmästä, arvioidusta työn kestosta, tilaajan ja työntekijöiden tiedot, käytettävät koneet ja laitteet, työntekijöiden suojaimet sekä tieto siitä, mihin jäteasemalle asbestijätteet toimitetaan.

Ennen asbestipurkua tilat, joissa on asbestipitoisia materiaaleja tulisi olla tyhjennetty ja niihin pääsy järjestetty ennen asbestitöiden aloittamista. Vesi- ja sähkökalusteet tms. tulisi olla irrotettu ja purkutyöalue tehty paineettomaksi ja virrattomaksi erityisesti kun työskennellään saunatiloissa, kylpyhuone- ja wc-tiloissa, keittiöissä tai muissa vastaavissa.

Asbestipurku on luonteeltaan työtä, jossa tarvitaan rajujakin toimenpiteitä pinnoitteiden purkamiseen ja sen myötä meteliltäkään ei voida välttyä. Turhilta vesivahingoilta ja sähköiskuilta vältytään, kun seinissä ja lattioissa kulkevat vesi- ja sähköjohdot on tehty paineettomiksi ja virrattomiksi. Joskus myös seinärakenteet ovat niin heikkoja ja pinnoitteet lujassa, että asbestipitoisten materiaalien poistossa on mahdollista, että seinään syntyy vaurio. Valitsemme menetelmät ja käytettävät koneet purettavien materiaalien perusteella ja suoritamme purkutyöt hyvien rakennustapojen mukaisesti, sekä pyrimme aina välttämään ei-purettavien materiaalien vahingoittumista.

Työ

Pääasiallisin asbestipurkumenetelmä on osastointimenetelmä. Tila, jossa on asbestipitoisia materiaaleja, osastoidaan eli erotetaan ilmastollisesti muusta työympäristöstä. Tila alipaineistetaan eli tilaan saadaan vähintään 5 pascalin paine-ero muuhun työympäristöön. Krokidoliittia (sinistä asbestia) purettaessa paine-eron on oltava vähintään 10 pascalia. Työtilassa olevat kiintokalusteet ja koneet suojataan muoveilla, ilmanvaihtoventtiilit, ikkunoiden raot yms. teipataan kiinni. Kulku osastoon järjestetään kolmiosaisen sulkutunnelin kautta. Aikaisemmin sulku rakennettiin paikan päällä puurimasta ja muovista, mutta nykyään on käytössä myös kokoontaitettavia uudelleenkäytettäviä sulkuja. Uudelleenkäytettävyys on myös kestävämpi ratkaisu ympäristön kannalta, koska turhaa muovijätettä ei synny.

Suomen Asbestitekniikka Oy on patentoinut tällaisen uudelleenkäytettävän sulkutunnelin, siihen voit tutustua täällä jälleenmyyjämme sivulla SAT Sulkutunneli ®

Jälkitoimet

Kun asbestipurkutyö on tehty, asbestijäte pakataan ilmatiiviisti säkkeihin ja viedään jäteasemalle. Tila siivotaan ja osastoidussa tilassa suoritetaan aggressiivinen ilmamittaus alipaineistuksen ollessa käynnissä. Ilman asbestikuitupitoisuus ei saa ylittää raja-arvoa 0,01 kuitua/cm³. Näyte toimitetaan laboratorioon ja kun tulos on puhdas, osastointi ja suojaukset voidaan poistaa. Ilman puhtausmittauksesta laaditaan kirjallinen raportti laboratorioanalyyseineen, joka kannattaakin säilyttää kiinteistön tiedoissa vastaisuuden varalle.

Asbestipurkutyöhön sisältyy siis varsin monta eri vaihetta, jotka vaikuttavat kustannuksiin. Työ kannattaa kuitenkin teettää luotettavalla toimijalla, jolla on ammattitaitoinen henkilökunta. Onhan kuitenkin kyseessä syöpää aiheuttava haitta-aine, johon nykypäivänäkin kuolee vuosittain noin sata henkilöä.

Mittauslaitteisto

Suomen Asbestitekniikka hankki Suomessa ensimmäisten joukossa mittauslaitteiston, jolla määritellään asbestipurkutöissä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden tiiveys.

Aikaisemmin mittaukset suoritettiin työmaalla asbestikuiduilla laitteiden ulospuhallusilmasta. Nyt sama voidaan tehdä turvallisesti mittauslaitteistolla huoltotiloissa, suodattimien vaihdon yhteydessä.

Asbesti, yleiset näkymät

Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1920-1988 ja sen käyttö kiellettiin vasta vuonna 1994. Asbestia on käytetty rakennusmateriaalina, koska sillä on erinomaiset palonkesto-ominaisuudet ja asbesti on hyvä lämmön- ja sähköneriste, sillä on myös akustisia ominaisuuksia. Asbestia esiintyy mm:

  • putkieristeissä; vesi- ja lämpöjohdoissa
  • asbestisementtilevyissä; julkisivuissa, katoissa, sisäverhouksissa, kiukaan taustalevyinä, sähkökeskuksissa
  • palo-ovissa
  • ilmanvaihtokanavissa
  • muovimatoissa ja -laatoissa sekä niiden kiinnitysliimoissa; asunnoissa, julkisissa tiloissa, porrasauloissa
  • keraamisten laattojen sauma- ja kiinnitysaineet, tasoitteet; wc- ja kylpyhuonetiloissa, keittiöissä
  • muovitapeteissa märkätiloissa
  • vedeneristysbitumit, kattohuovat
  • lämmityskattiloiden ja varaajien eristeet lämmönjakohuoneissa
  • magnesiamassalattiat; teollisuustiloissa, julkisissa tiloissa
  • julkisivumaaleissa

Tässä onkin vain esimerkkejä kohteista missä asbestia esiintyy. Ammattitaitoinen asbesti- ja haitta-ainekartoittaja osaa kyllä määrittää, mistä näytteitä kannattaa ottaa ja kuinka monta.

Täältä löytyy Työterveyslaitoksen kattava julkaisu eri asbestilajien esiintymisestä eri aikakausina.

Linjasaneeraukset eli putkiremontit moninkertaistuvat lähivuosina, kun 1960 ̶ 1980-lukujen talot tulevat korjausvuoroon. Putkiremontteja tehdään vuosittain 15 000 ̶ 20 000 asuntoon ja taloyhtiöissä on edessä korjausrakentamisen piikki. Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Tarpeesta noin kolmannes sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin. (Lähde Rakennusteollisuus ry).