Asbestipurku ajankohtainen, lue tämä!
Tärkeä asia tiivistettynä eli Työterveyslaitoksen dosentin, vanhemman asiantuntijan Markku Linnainmaan selkokielinen kirjoitus aiheesta.
Lähde: Helsingin Sanomat 7.4.2018 | Mielipide
Asbestille altistumista tulisi valvoa entistä tehokkaammin
Asbestille altistuminen voi aiheuttaa erilaisia syöpiä ja muita vakavia sairauksia, joista osa voi aiheutua jo vähäisestä altistumisesta.
Ihmiset saattavat yhä altistua asbestille rakennusten purku- ja kunnossapitotöissä, koska suuri osa asbestipitoisista materiaaleista on jäljellä Suomen rakennuskannassa. Eniten asbestipitoisia rakennusmateriaaleja käytettiin Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla, ja asbestin uuskäyttö kiellettiin vuonna 1993.
Asbestipurkutyöt ovat vuoden 2016 alussa voimaan tulleen lainsäädännön mukaan tarkasti säänneltyjä. Ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa ei saa purkaa mitään ennen kattavaa asbestikartoitusta, ellei rakenteiden asbestipitoisuudesta ole varmaa tietoa. Purkutöitä saavat tehdä ainoastaan rekistereissä olevat 320–350 yritystä ja 3 100–3 300 työntekijää.
Asbestimateriaalien purkutöissä pölyn leviäminen ympäristöön pyritään estämään eristämällä ja alipaineistamalla työkohde. Kaikki asbestikartoittajat eivät kuitenkaan tunnista asbestipitoisia rakennusmateriaaleja, eivätkä kaikki laboratoriot osaa analysoida materiaaleista otettuja näytteitä, joten purkutyöt voidaan tehdä ilman tarvittavia suojauksia.
Asbestille altistuminen voi aiheuttaa erilaisia syöpiä ja muita vakavia sairauksia, joista osa voi aiheutua jo vähäisestä altistumisesta. Diagnosoitujen asbestisairauksien määrät pysynevät korkealla tasolla vielä kauan, koska altistumisen ja sairauden kehittymisen välillä on pitkä viive. Vuosittain asbestin aiheuttamia syöpiä ilmenee vielä noin 150, ja asbestisairauksiin kuolee 50– 150 henkilöä.
Altistuminen pitää siis pyrkiä estämään kaikin mahdollisin keinoin. Asbestikartoittajilta tulisikin edellyttää pätevyyden osoittavaa henkilösertifikaattia ja näytteitä analysoivilta laboratorioilta riippumattoman tahon toteamaa pätevyyttä eli akkreditointia. Samalla pitää varmistaa, että sekä kartoitus- että laboratoriopalvelut ovat kustannustehokkaasti saatavilla eri puolilla maata.
Lain ja asetuksen rikkomisesta saattaa seurata ihmisten altistumisen lisäksi sakkorangaistus ja asbestipurkutyöluvan menetys. Altistuminen pitäisi kuitenkin estää tehokkaalla omavalvonnalla, koska viranomaisten valvontaresurssit ovat rajalliset. Lainsäädännön noudattaminen kannattaa myös siksi, että asbestikuiduista likaantuneiden tilojen siivoaminen voi tulla kalliiksi.
Rakennuttajien, isännöitsijöiden ja asukkaiden tietoa asbestista ja lainsäädännön sisällöstä tulisi lisätä ja asbestiasetuksen tulkintaohjeita selkeyttää. Myös omatoimirakentajien tulisi tiedostaa korjausrakentamiseen liittyvät asbestiriskit. Asbestitietoa ja ohjeita erilaisiin tilanteisiin on muun muassa Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.
Asbestipurkutyön turvallisuuden parantamiseksi tehdään parhaillaan tutkimusta, jonka tulosten perusteella luotavat ohjeistukset valmistuvat keväällä 2019. Tehokkaiden torjuntatoimien ja nopeiden testaus- ja mittauskäytäntöjen ansiosta voidaan sekä ennaltaehkäistä altistumista että pienentää purkutöihin liittyviä kustannuksia.
Markku Linnainmaa
dosentti, vanhempi asiantuntija
Työterveyslaitos
