Asbestipurku | Sisäilmaongelmat | Kreosootti

Asbesti ja sisäilma(ongelmat): Rakenteissa oleva asbesti ei sellaisenaan aiheuta ongelmia, terveydelle vaarallisia asbestikuituja vapautuu huoneilmaan vasta sitten kun materiaalia mekaanisesti rasitetaan.

Esimerkkinä keittiön välitilalaatoitus, jonka kiinnityslaastissa saattaa olla asbestia. Kun laattoja poistetaan ja asbestipitoista kiinnityslaastia hiotaan, asbestipölyä kulkeutuu huoneilmaan ja tämä aiheuttaa sisäilmaongelmia. Sen takia laatoituksen asbestipurku suoritetaan aina osastointimenetelmällä. Tila, jossa on asbestipitoisia materiaaleja, osastoidaan ja purku suoritetaan aina alipaineistetussa tilassa. Näin toimimalla asbestikuidut eivät kulkeudu muualle huoneistoon ja sisäilma osaston ulkopuolella on käyttäjille turvallinen.

Puutteellisesti suoritetun asbestipurkutyön jäljiltä voi koko huoneiston sisäilma olla asbestipölyssä. Pahimmillaan asbestipöly on kulkeutunut kerrostaloasunnon porrashuoneeseen ja jopa muihin talon asuntoihin.

Tiloihin voidaan tehdä asbestipölysiivous, jolla sisäilma saadaan taas asukkaille turvalliseksi.

Valitettavan usein putkiremonteissa yritetään löytää halvin mahdollinen ratkaisu. Pyritään säästämään kustannuksissa, koska purkuvaihe mielletään usein välttämättömäksi pahaksi ja kulueräksi ennen varsinaista remonttia. Sen sijaan asbesti- ja haitta-ainepurkuihin tulisi panostaa, koska hyvin tehty purkutyö ei altista asukkaita ja muita työmaalla työskenteleviä urakoitsijoita asbestikuiduille. Ja mikä tärkeintä, kustannussäästö on huomattava kun ei tarvitse teettää asbestisiivousta koko kiinteistöön kehnon asbestipurkutyön jäljiltä.

Kreosootin haju sisäilmassa?

PAH-yhdisteet ovat haitallisia terveydelle ja niihin liitetään myös lisääntynyt syöpäriski, aivan kuten asbestiinkin.

Kreosoottia sisältävää kivihiilitervaa ja -pikeä on käytetty rakennuksissa kosteuden- ja vedeneristeenä lattiarakenteissa, muuratuissa seinissä ja tiilisaumoissa. Kreosoottia on käytetty pitkään, aina 1800-luvulta vuoteen 1950 asti.

Kun kreosoottia puretaan, ilmaan vapautuu haitallisia yhdisteitä ja tilaan ilmaantuu voimakas hajuhaitta. Kreosootin hajua onkin kuvattu ratapölkyn hajuksi, se on pistävä ja tervamainen.

Kodin sisäilma ja sisäilmatutkimukset

Jos rakennuksen sisäilman tila aiheuttaa huolta, kannattaa teettää sisäilmatutkimus ammattilaisella. Sisäilmatutkimuksessa selvitetään esim. lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden toimintakykyä ja kuntoa, mahdollisia kosteusvaurioita rakenteissa sekä home- ja mikrobivaurioita ja niistä aiheutunutta haittaa.

Henkilösertifioituja sisäilma-asiantuntijoita löytyy parhaiten Eurofins Expert Service Oy:n sivuston sertifikaattihausta Samasta paikasta löytyy luettelo myös sertifioiduista asbesti- ja haitta-ainekartoittajista.

Aiheeseen voi tarkemmin tutustua Hengitysliiton sivustolla, jossa on kattavasti tietoa kodin sisäilmasta ja sen kunnossapidosta.